Pääkirjoitus

0

Tervehdys,

Suomen Karateliitto sai Olympiakomitean huippu-urheiluyksikön tukea Olympiavalmentajan palkkaamiseen tämän vuoden alusta ja maajoukkueleirillä Pajulahdessa 3-5.2.2017 allekirjoitettiin Olympiavalmentajan työsopimus. Merkittävä askel eteenpäin suomalaisessa karatessa mutta tämä ei yksin riitä. Olympiavalmennukseen ja Olympiaryhmään kuuluminen ovat se keihäänkärki, jota jokaisen urheilijan tulisi tavoitella, niin valmennuksen kuin kilpailijankin tavoitteiden osalta. Realiteetit pitää kuitenkin tässäkin muistaa, laadukas päivittäisvalmennus ja mitä se urheilijalta vaatii osuu liian harvoin yksiin asetettujen haaveiden ja tavoitteiden kanssa.

Seura, jossa valmentaja toimii, asettaa tietysti/toivottavasti valmentajalle osaamistarpeita. Valmentajan on tunnettava seuransa toiminta, toimintatavat, pelisäännöt ja tavoitteet. Toimintakulttuurit ovat erilaisia eri lajeissa ja seuroissa. Kouluttautumisen osuus mm. valmentajilla on yllättävän vähäistä siihen nähden, miten moni nuori esim. maajoukkueen hakemuksissa oli asettanut itselleen tavoitteeksi olympialaiset. Samoin tulisi miettiä, täyttyvätkö esim. urheilijan polulla asetetut tuntimäärät urheilijan harjoittelussa ja jos täyttyvät, mikä niiden sisältö on verrattuna urheilija ikään ja asetettuihin tavoitteisiin. Vanha sanonta kuuluu – Ahkera urheilija menee lahjakkaan ohi, mutta lahjakkaan ja ahkeran ohi ei mene kukaan. Tätä silmällä pitäen vaaditaan pitkäjänteisyyttä, sitoutumista maajoukkuetoimintaan ja vähitellen niiden kilpailuiden tason kohottamista, joihin osallistuu.

Arvostuksen saaminen ja resurssien turvaaminen edellyttävät vahvaa kansallista ja kansainvälistä vaikuttamista. Karate kilpaurheiluna tai harrastuksena itsepuolustustaidon, fyysisen kunnon tms. kohottajana eivät ole toisiaan poissulkevia, vaan ne pitää pystyä näkemään jopa toisiaan tukevina karaten muotoina, tyylisuuntarajoista riippumatta. Asenne ja arvostus kilpaurheilua kohtaan ovat ratkaisevia sekä yksilöiden että seurojen ja seurajohtajien päätöksenteossa ja panostuksessa kilpaurheiluun.

Tänä vuonna puheenjohtajapäivät pidetään neljällä paikkakunnalla – Mikkelissä, Tampereella, Turussa ja Helsingissä. Näiden päivien tarkoituksena on saada suoraa vuorovaikutusta karateliiton eri toimijoiden ja seuravaikuttajien kesken. Toivon runsasta ja aktiivista osanottoa – karateseurat ovat toimivan, organisoidun ja tuloksellisen kilpa- ja harrastekaraten selkäranka.

Kansainvälistä Maailman Karatepäivää vietetään tänä vuonna Münchenissä 17. kesäkuuta. Yli 1500 karatekaa osallistuu tuolloin näytökseen, joka esitetään Kansainvälisen olympiakomitean puheenjohtajalle. Ennen tätä päivää kaikkia muita 190:ä WKF:n jäsenmaata on pyydetty järjestämään oma kansallinen karatepäivä tammi- ja toukokuun 2017 välillä. Suomessa vietetään kansallista karatepäivää 1.4.2017. Päivän päätapahtuma on Karaten ja Hokutoryu ju-jutsun SM-kilpailut Tampereella. Kun kaikki seurat tai niiden jäsenet eivät kuitenkaan ole mukana SM-kilpailuissa, niin pyydänkin jäsenseuroja osallistumaan kansalliseen karatepäivänpäivään järjestämällä omissa seuroissaan esim. avoimien ovien päivän, leirejä tai salikilpailuja ja lähettämään pienimuotoisen raportin tapahtumista Karateliittoon. Suomen Karateliitto raportoi päivän tapahtumasta kokonaisuudessaan WKF:lle.  Haetaan yhdessä positiivista näkyvyyttä kamppailulajeille.

Terveisin,

Petri Tuominen
Puheenjohtaja

Jaa somessa.

Jätä vastaus